Kuumankosteana päivänä vietimme päivän mukavassa Peppi Pitkätossun valtakunnassa, Vimmerbyssä. Astrid Lindgren on itse hyväksynyt paikan ja sen jotenkin asti: paikka ei ollut pelkkä rahantuhlauspaikka, vaan kirjoista tehtyjä näytelmiä esitettiin joka puolella aluetta Pepistä Eemeliin. Kaikki esitettiin mukavasti ruotsiksi, niin sai treenata. Mitään paperiläpyskää ei ollut suomeksi, vain lisäksi saksaksi ja englanniksi, mikä häpeä ruotsalaisille, ihan kuin suomalaisia turisteja ei siellä kävisi!

 Joki ei tulvinut.

Mika halusi myös huvitella.

Katto Kassisen katto ja  pojat olivat korkealla.                                  

                                                                                                                                                                      Löysimme myös ekotalon.   

 Seuraavana päivänä harrastimme kulttuuria. Vretan luostarikirkko oli koruton, koska se oli perustettu 1100-luvulla. Luostarin alueella oli runsaat raunio-osuudet, joissa tehdään vieläkin kaivauksia.

Siirryimme viereiselle Götan kanavalle tutustumaan kanavatoimintaan ja kyllähän ne upeat huvipurret hitaasti, mutta varmasti saavuttivat seuraavan kohteensa ja niinpä mekin menimme juhlimaan sitä minigolfilla ja superisolla jäätelöllä.

Linköpinginin lähellä oli yksityinen lelumuseo, joka oli myös vene ja perämoottorimuseo ja kävimme tutustumassa kaikkiin antimiin.

Illalla lopuksi kävimme syömässä vanhassa Linköpingissä ja haistelemassa toppasokereita ja villasukkia ja pitsejä ja tervaa.

Aloitimme jälleen hikisen päivän metsästämällä leikkikalumuseota, joka oli aika metsässä, mutta ihan suuri ja näyttävä. 

Lentävät nuket.

Lelumuseon toisessa päässä olikin minulle sopivaa materiaalia: sarjakuvanäyttely.

 Vaeltava Aave miettimässä, mihin on hukannut pääkallosormuksensa.

 Lucky Lukea ei voi unohtaa, aah...

Linköpingistä lähtiessämme neljäntenä päivänä kävimme tuomiokirkossa vilvoittelemassa. Siellä oli mukavasti otettu huomioon lapset. Kirkon oikealla seinustalla oli tällainen paikka, missä sai kokeilla messukasukoita ja hiippaa (hiip hiip) ja lisäksi vieressä oli hienoja prinsessojen, sotilaiden ja tavallisen kirkkoväen pukuja, joita sai koskea ja niillä leikkiä sillä aikaa, kun vanhemmat tutustuvat kirkon hienouksiin. Upea juttu!

Södertäljessä vietimme koko päivän Tom Titsissä, joka on mainio paikka kaikenikäisille, jotka pitävät biologiasta, fysiikasta, matematiikasta, vedestä tai muusta hauskasta. Ulkona ja sisällä on valtavasti erilaisia kohteita, joissa oppii ihmisen elimistä, voi kokeilla veden voimaa, fysiikan lakeja, olla kemisti ym. 

Viimeisenä päivänä kävimme vilvoittelemassa Vasa laivalla, sillä siellä oli ihan superviileetä, muutenhan laiva laiva olisi ajan sitten lahonnut. Hissillä pääsi eri kerroksiin, joissa oli tietoa ja pienoismalleja ja tietokoneohjelmistoja, joissa sai itse ohjata purjelaivaa, miten vaikea sitä on hallita ja miten helposti se uppoaa, jos laivaan on asennettu liikaa painoa vääriin paikkoihin.

Kävimme Vasa ravintolassa, jossa oli hyvät vessat, mutta ruuan hinta aikamoinen. Tuli kuitenkin syötyä, että jaksaa sitten mennä laivalla kotiin.

Ihanaa, koti odottaa!